Ruutuaika osana lapsen kehitystä
Lasten ruutuaika, ja sen lisääntyminen puhututtaa monia perheitä. Vuonna 2016 tehdyn Dagis -tutkimuksen mukaan 3-6-vuotiaista lapsista 39% käytti yli 2 tuntia päivästä ruudun ääressä, mikä ylittää mm. THL:n antamat suositukset. Sopivasta ruutuajasta on paljon erilaisia näkemyksiä. Joidenkin mielestä ruutuaikaa ei tulisi rajata ollenkaan, kun taas toisten mielestä se pitäisi rajata lähes nollille. Ruutuajasta voi kiistellä, mutta halusimme tai emme, online-elämä on lujittunut niin aikuisten kuin lastenkin arkeen.
Hyvä tapa lähestyä ruutuaikaa on miettiä arjen rakennetta, johon vanhemman velvollisuutena kuuluu ruutuajan järkevä rajaaminen. Ohjaamme katseet myös siihen, mitä ruutujen parissa tehdään, ja miten lapset kokevat erilaiset sisällöt. Aikuisen tehtävänä on osallistua pikkulapsen ruutuaikaan ja huolehtia siitä, että lapsella on tasapainoinen ja monipuolista tekemistä sisältävä arki.
Huolehdi, että ruutu ei ole hallitseva osa arkea
Uni on edellytys lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Leikki-ikäisellä unen tarve on yksilöstä riippuen n. 10-13 tuntia vuorokaudessa. Jos unen määrä vähenee, lapsella on vaikeuksia saada unta tai lapsi nukkuu levottomasti liiallisen tabletin käytön vuoksi, on ruutuaikaan syytä kiinnittää huomiota.
Alle 8-vuotias lapsi tarvitsee liikettä ja liikuntaa vähintään kolme tuntia päivässä. Hengästyttävät hippaleikit, trampoliinilla hyppely, juoksu, kiipeily ja muu vauhdikas fyysinen aktiivisuus tulisi suositusten mukaan viedä ainakin tunnin lapsen päivästä. Jos ruudun ääressä istuminen passivoi lasta liiallisesti, eikä kolmen tunnin suositus kevyestä ja reippaammasta liikunnasta perheen arjessa täyty, tulisi Ryhmähaun sijasta lähteä yhdessä ylös, ulos ja pelailemaan. Näin luodaan pohjaa fyysisesti aktiiviselle elämäntyylille, mikä auttaa ehkäisemään esimerkiksi ylipainon kertymistä sekä tehostamaan lapsen kognitiivista kehittymistä.
Lapsi ei tarvitse jatkuvasti viihdettä
Varhainen vuorovaikutus on tärkeä elementti mm. sosiaalisten taitojen sekä empatia- ja tunnetaitojen kehittymiselle. Mikään ei voita vanhemman kanssa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tämän vuoksi ruudut eivät saisi toimia lapsenvahteina. Hektisen arjen keskellä on ymmärrettävää, että laittamalla lapsen suosikkiohjelman pyörimään, saa hetkeksi vapaammat kädet arjen askareisiin. Tähän kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota jos lapsen “viihdyttäminen” ohjelmien tai pelien avulla on jatkuvaa, ja perheessä ei jää tilaa lapsen tylsistymiselle tai “hankalien” tunteiden kohtaamiselle. Lapsen luovuus pääsee kehittymään, kun jokaista hetkeä ei täytetä valmiiksi mietityllä sisällöllä.
Mitä ruudun tilalle?
Kokemukseni mukaan kaikki lapset vaalivat koko perheen yhteistä aikaa. He eivät ehkä aina osaa pyytää tai näyttää sitä, mutta juuri ne koko perheen yhteiset hetket ovat niitä, joita lapsi muistelee vielä isonakin. Itsellänikin mieleen ovat jääneet koko perheen yhteiset pyöräretket ja saunaillat lapsuuden kaikkein rakkaimpina muistoina.
Syksyn alussa haastattelin ryhmäni lapsia heidän perheistään ja siitä, mitä kotona on kiva tehdä. Kaikki lasten vastaukset liittyivät vanhempien kanssa pelailuun, retkeilyyn tai yhdessä tekemiseen ja hassutteluun. Suurin osa puhui kielteiseen sävyn esimerkiksi isompien sisarusten pelaamisesta tai vanhempien television katsomisesta.
Järjestäkää siis koko perheelle yhteistä kivaa tekemistä, kuten lautapeli-iltoja tai ulkoilupäiviä!
Miten rajata lasten ruutuaikaa:
Jos sinusta tuntuu, että ruutu on ottanut liian ison osuuden perheenne tasapainoisesta ja monipuolisesta arjesta, kannattaa omaa ja lasten ruutuaikaa rajata tietoisesti perheen yhteisillä pelisäännöillä.
Sopikaa, missä kodin tiloissa medialaitteita käytetään (esim. ei makuuhuoneessa ja ruokapöydässä tai lapsen huoneessa), ja mihin aikaan. On tärkeää, että myös vanhemmat sitoutuvat yhteisiin sääntöihin.
Huolehtikaa ensisijaisesti unesta. Unen kannalta viimeistään 30 minuuttia - tunti ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua, jolloin ruutujen tuijotusta ei enää tehdä. Ruutuaika on siis hyvä ajoittaa aikaisemmaksi.
Jos toivotte, että lapsi liikkuisi enemmän, älkää pelkästään sammuttako televisiota tai ottako puhelinta pois, vaan järjestäkää lapselle tilaisuuksia liikkua.
Katsokaa, että pelit, joita lapsi pelaa, ovat ikärajoitukseltaan hänelle soveltuvia. Liian rajut pelit saattavat lisätä pelkotiloja ja esimerkiksi painajaisia.
Jos tuntuu, että ruutuaika on yksitoikkoista taistelupeliä tai piirretyn katsomista, on siihen hyvä tuoda vähän vaihtelua. On paljon erilaisia oppimista edistäviä pelejä, kuten Ekapeli. Lapsen kanssa voi hyvin sopia, kuinka kauan tai monta jaksoa hän saa katsoa ohjelmaa, ennen kuin täytyy vaihtaa.
Tasapainoinen arki on kaiken A ja O
Yhteenvetona voisin siis todeta, että nykypäivänä ruudut ovat osa lapsen kehitystä, ja ruutuaikaan ei tarvitse erikseen puuttua, jos tasapainoisen arjen kriteerit täyttyvät.
”Jos lapsi saa riittävästi unta, ravintoa ja liikuntaa, hänellä on kavereita, hän kasvaa ja kehittyy normaalisti, ja saa velvollisuutensa hoidettua, ruutuajalla ei ole juurikaan merkitystä.”
Yle 1/2018: Ruutuaika, yksityisyys ja verkon vaarat - miten pärjätä vanhempana digiajassa?
Kirjoittaja on Saara Ristaniemi, lastentarhanopettaja ja yksi Kamun perustajista. Saaran lempipuuhaa lasten kanssa on lukeminen, erilaisten piha- ja lautapelien pelaaminen sekä keskustelu leikkien lomassa.
Kamukodit ovat pieniä ja yhteisöllisiä englannin kielisuihku-päiväkoteja, joissa on aikaa kohtaamisille. Opetuksessa vahvistamme tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, jotta lapsilla olisi paras mahdollinen ponnistuslauta elämässä pärjäämiseen ja unelmiensa tavoitteluun. Lue lisää Helsingin Kamukoti Pitäjänmäestä tai Espoon Otaniemessä sijaitsevasta Kamukoti Onnimannista.
